torstai 9. helmikuuta 2017

Treeneihin kiinni

Tammikuun puolivälissä päästiin takaisin agilitytreeneihin kiinni. Agitauko venähti n. kuukauden mittaiseksi. "Loma" tuli hyvään saumaan, sillä oltiin saatu hyviä treenejä paljon, hyviä kisasuorituksia ja koiran vire oli tosi hyvä. Ja uusi vuosi toi mukanaan uuden treeniryhmän, jossa treenataan enemmän tosissaan mitä aiemmassa. Jee! :)

Uusi kouluttaja palauttelee meitä hieman "back to basics". Unohdetaan nollaratatreeni ja keskitytään perusjuttuihin. Erityisesti irtoaminen, suoritusvarmuus ja ohjaajan liike ja rytmitys ovat treenin alla. Muutaman treenikerran perusteella tykkään kovasti tästä suunnitelmallisemmasta treenitavasta ja olen taas saanut kunnolla intoa tekemiseen.

Ohjatut treenit siis kerran viikossa ja nyt myös kerran kuukaudessa tulee Kuopiosta koutsi, jolloin tehdään tosissaan ratatreeniä. Esteille ei mennä muina päivinä ollenkaan, mutta kotosalla sitten jumppaa ja peruskunnon kasvattelua. 

Viime lauantaina oli ProPerrolta Harri kouluttamassa. Kisamittainen rata kera 36 esteen oli jo ajatuksena varsin hengästyttävää. Tykkään valtavasti Harrin eläinystävällisestä ja lempeästä tavasta kouluttaa ja sain (taas) kotiinviemisenä monta juttua mitä työstää.
  • U liikkuu parhaiten kun mie liikun. Eli juostaan YHDESSÄ! :) Unohdetaan liika itsenäinen hifistely ja mennään niinkuin meille parhaiten sopii.
  • Ehdollistetaan U taputtamiseen (vrt. naksuttimeen ehdollistaminen), jolloin on helppo tsempata koiraa radalla ilman, että ohjaajan happi loppuu :D Toimii myös kisoissa ns. välipalkkana, jolloin saadaan vire pysymään hyvänä paremmin.
  • Virheisiin ei reagoida. Epäonnistunut juttu otetaan uusiksi, mutta koiralle ei vahingossakaan näytetä että pieleen meni. Palkkaus vasta 1-2 esteen jälkeen "ongelmakohdasta".
  • Ohjaajan fysiikan kehittäminen paremmaksi (tämä työnalla... vauva-arkeen sovittaminen vaatii hieman taiteilua).

Kaksi varsin tiukkaa treenikertaa peräkkäisinä päivinä sai Uun aika väsyksiin. U täyttää syksyllä 6 ja vaikka se ei ole ikä eikä mikään alkaa vuodet näkymään palautumisessa. Sillä on iso ero onko koira iältään 2 vai 5. Ensimmäistä kertaa huomasin, että lihakset on jäykkänä lauantaina kun otin Uun autosta pois kotipihassa. Selvää jäykkyyttä oli havaittavissa. Tämän viikkoa on U käynyt tasaisilla hihnalenkeillä, jossa keskitytty suoraan liikkumiseen ja rentoon raviin sekä kotosalla on jumpattu sekä hierottu. 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti