keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Ruokinnasta

Viime postauksessa jo hieman vihjailin, että on tullut erinäisiä laskutoimituksia tehtyä lomalla ollessa liittyen poikien ruokailuihin. Jospa niistä kokoaisi nyt pientä yhteenvetoa. 

En halua puhua barffauksesta poikien ruokinnan kohdalla. Se on ennemminkin luonnonmukaista ruokintaa. Alusta saakka miule oli selvää, että meillä ei sitä luuta popsita niin paljoa kuin barffissa suositellaan. Barffissahan lihaisan luun osuus on ISO 60-80 %. Myös kasvisten osuus on suuri. Enkä kyllä enää ihmettele miksi...  Noh, miehän olen soveltanut tätä alusta saakka. Ja ajan kuluessa homma on jatkojalostunut nykyisiin uomiinsa.

Katiskasta löytyvä Jennin pähkinänkuori on juurikin oiva ja yksinkertainen selvennys meidänkin poikien ruokailuihin. Yksinkertaista ja oikeasti helppoa, mutta tiettyjä laskutoimituksia täytyy kuitenkin tehdä. 

Laskin molemmille pojille kalsiumin tarpeen, A-, D- ja E-vitamiinien sekä sinkin tarpeen. Pitkään olen ruokkinut myös ilman noita laskuja, mennyt vain purkkien suositusten mukaan, mutta nyt halusin perehtyä astetta syvemmälle. Näiden laskutoimitusten avulla voi myös säästää selvää rahaa. Kun oikeasti tietää mitä oma koira tarvitsee, voi näitä ravintolisiä shoppailla mm. hevospuolelta ja sitä kautta säästää rahaa. Ja esim. omat ostokset tulevat kestämään pitkään, kun annokset on sen verran pienet, eli ei tarvitse miettiä niitäkään ostoksia usein. :) Laskeminen on oikeasti helppoa ja selvät ohjeet löytyy tuosta pähkinänkuoresta. Merkkailin tarvittavat määrät purkkien kylkeen niin on helppoa muistaa minkä verran kumpikin pojista lisiä tarvitsee.

Yksi lisä menee vielä ostoslistalle: C-vitamiini. Tuo tärkeä vitamiini urheilukoiran palautumisen tueksi. B-vitamiiniahan molemmat nautiskelee: U palautumisen tukena ja Manu jumiutuvien lihasten vetreyttäjänä.

Ymmärrän hyvin aloittelevien raakaruokkijoiden huolen. Internettiä selaillessa tulee vastaan vaikka minkälaista ohjetta ja on varmasti vaikeaa löytää sieltä sitä kultaista keskitietä. Itse en välttämättä myöskään tykkää facebookin palstoista, sillä sielläkin saatat saada jos jonkinlaista ohjetta. Tuo Katiska on myös vaikea selattava ja siellä on tietoa niin paljon, että pää menee todella pyörälle! 

Oma kultainen keskitieni raakaruokinnassa on tälläinen:
* Vähintään kolmen eri eläimen lihaa viikossa
* Pakollisten lisien: kalkki, A-, D- ja E-vitamiinien sekä sinkin tarve
* Kalaa vähintään kerran viikossa (lohta, muikkua, silakkaa)

Miksi ruokinta on jalostunut tuollaiseksi kuin se nyt on? Ajatuksena puhdas ravinto on miule tärkeää. Välttelenhän itsekkin eineksiä. Tahdon tietää mitä koirani syövät. Luu saa Uljaksen vatsan kivikovaksi ja Manu ressukka ei koskaan ole oppinut luita/isompia rustoja syömään. Ongelmia ei helpottanut myöskään kasvismössön syöttäminen, joten päätin tyytyä ottamaan kalsiumin purkista. En voi myöskään tietää miten paljon sitä kalsiumia rustoissa on. Mukana siinä on luutakin, mutta enimmäkseen rustoa. Viikoittain pojat herkuttelee kanan kauloilla sekä kalkkunan siivillä, mutta lisät tarjoilen laskelmien mukaan. 


Manu on myös elävä esimerkki siitä, miten puhdas ruokinta tekee hyvää turkille ja lihaksille. Jos ruokailujen suunnittelulla voin helpottaa sen lihasjumeja ja kipuja, niin miksipä en sitä tekisi. Ja Uljas on tämän ruokinnan turvin kasvattanut itselleen isot lihakset ja voimaa agilityyn. Molemmat ovat iloisia ja virkeitä spanieleita. :) 

Ja kyllähän ne "eineksiä" syö. ;) Treeninamina ja reissuruokana. :) Mutta kun 90% ruokinnasta on puhasta ei 10% einestä haittaa. :) Ja samahan pätee myös ihmisillä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti