tiistai 2. joulukuuta 2014

Jenna Caloanderin agilitykoulutus 29.11.2014

Jennan koulutus oli ehdottomasti vuoden odotetuin. Jennaan voi tutustua mm. täältä.
Olin kuullut Jennasta todella paljon hyvää ja odotukset olivat korkealla. Odotin vaikeaa rataa ja suurin pelko oli, että päästäänkö treenirataa koskaan loppuun saakka. :D 

Treenirata näytti tältä
Treenejä edeltävän illan tuskailin tuon ratapiirroksen kanssa. Rataa katsellessa tuskastuin jo ensimmäisten kahden esteen suorittamisesta. :D Pahimmaksi kuitenkin osoittautui esteet 15, 16, 17 ja 18. Ne aiheuttivat suurta päänvaivaa myös lauantaina kävellessä rataa läpi. 

Olen tottunut siihen, että rata käydään aina kouluttajan kanssa läpi ja kouluttaja esittää omat näkemyksensä kuinka eri kohdat (varsinkin ne kinkkisimmät) tulisi ohjata. Jenna antoi mennä radan läpi niin kuin sen kisoissa päättäisi tehdä! Jännää. :) 

Uljas oli meidän treeniryhmän ainoa maksikoira ja pääsi olemaan ensimmäinen koira radalla. Ensimmäinen palkka viitos putken jälkeen, näin oli sovittu jo ennen lähtöä. Jenna kehui Uljaksen tapaa hypätä. Vaikka U on iso springeri ja ei missään nimessä tyypillinen (kisa)agilitykoira on sillä hyvä tapa edetä radalla ja tekniikka hypätä. Kerroin olevani hieman huolissaan jähmeistä käännöksistä ja este nro. seitsemän olikin seuraava etappi tsekata Uun tapaa kääntyä. Kun mie vaan rytmitän ja ohjaan hypyn oikein, Uljas kääntyy todella hyvin noin isoksi koiraksi! Olin yllättynyt! :) Jee Uljas! <3

Toisella kierroksella mentiin rata kisanomaisesti alusta loppuun. Jos tuli virhe, piti pyrkiä jatkamaan rataa eteenpäin. Meidän virhe tuli vasta hypyllä 23, jonka U hyppäsi väärästä suunnasta!! Rytmi katosi jo esteellä 15, sillä olin niin häkeltynyt, että päästin sinne saakka sujuvasti. :D Saatiinkin kehuja, miten hyvin suoritettiin! :) 

Loppuviimeistelyksi viilattiin tuota pahinta paikkaa 14, 15, 16, 17 ja 18. Backlap esteelle 14, (etä)sylkkärillä esteelle 16 ja pakkovalssi esteelle 17. Omasta tekemisestä poikkesi lähinnä tuo sylkkäri. En nimittäin olisi ikipäivänä luottanut, että U suorittaa sen kaukana miusta niin hienosti ja sujuvasti! Jenna sanoi, että nyt otettiin iso riski eikä hänkään meinannut uskoa, että spanieli sen suorittaa :D Mutta niin vain pätevä spanieli teki. :) Kerroin myös kokeilun jälkeen, että ei tästä kauaa ole, kun U ei irronnut miun kädestä mihinkään. :) Ei kuulemma uskoisi :) Ollaan siis onnistuttu tekemään jotain oikein.

Viikon päästä kisataan Pärnävaaralla JoA:n agilitykisoitta kolmen radan verran. Rohkeasti ilmoitin Uun kolmelle radalle, kun olen löytänyt keinot säilyttää sen energitasot hyvänä. Josko itsenäisyyspäivän kunniaksi juostaisi menolippu kakkosluokkaan? :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti