perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kevättä rinnassa



Ollaan vietelty kevättalvea rauhallisissa merkeissä. Normielämää. Zapen reipastumista ihailtu on ja jopa niin on ajateltu, että mennään huomenna järjestettävään vinttikoirakävelyyn. Voihan se olla, että stoppaa heti alkuunsa, mutta ainahan voipi haaveilla. 

Zape on alkanut ronklata ruuan kanssa jostain syystä. Välillä jättää syömättä osan ruuastaan. Mun mielestä (ja muidenkin) se on vielä laiha, joten ei kait sen takia, että säätelisi painoaan? Varsinkin jättää niitä lötkömpiä mixejä syömättä, mutta tykkäis tosi paljon syödä sisäelimiä...kivipiirat ja kanan sydämmet on himoherkkua. 



Koiran nenään kevät haisee niin ihanalle, että hirveä tuhina kuuluu vaan mennessä ja lehdet lentelee kymmenen metrin päähän asti merkkailun jälkeen. Jopa neiti-galgotin merkkailee poikatyyliin vähän väliä.



Viime viikonloppuna käytiin vaelluksella Kalliojärvellä. Kylläpä oli ihana reissu! Koirat nautti satasella ja me myös. Zapella oli kyllä yksi kauhunpaikka kun piti ylittää pikkuinen joentapainen lankkuja pitkin...kantaahan se piti..

1 kommentti:

  1. Kommentoin tähän, että yhteislenkki onnistui aivan yli odotusten! Zape oli hermostunut (näkyi mm. hilselynä), mutta pysyi rauhallisena. Muutaman kerran urahteli, mutta puolentoista tunnin pituinen lenkki mentiin tosi hyvässä hengessä! Olipa mukavaa ja luottamus on omaan koiraan kasvussa ja näköjään silläkin meihin. Kyllä siitä vielä kunnon koira saadaan!

    VastaaPoista