keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Painonpudotusta ja retkeilyä

Kirjoittelin muistaakseni lokakuun lopussa tai marraskuun alussa Relliksen epämääräisistä oireista, joista yksi oli äkillinen lihominen. Muihin pulmiin oli hankala tarttua, kun tutkimuksista huolimatta, mitään poikkeavaa ei löytynyt. Virtsassakaan ei ole myöhemmin sitä proteinia ollut. Tuohon painoon puutuin kuitenkin heti, ja fiksasin Relliksen ruokavaliota. Omaksi hämmästykseni sain tuloksia aikaiseksi jo kahdessa kuukaudessa. Rellis painoi marraskuun alussa rapiat 16kg. Nyt samalla, eläinlääkärin vaa'alla, mitattuna painoa oli 14,4kg. Paino on siis tippunut noin 2kg, mistä olen todella ihmeissäni. Tämä kyllä näkyi ja näkyy koirasta ulospäinkin. Nyt vain pohdituttaa, onko näin nopea painon vaihtelu normaalia... (Jos jollain lukijalla on tästä, (tai mistä tahaansa muustakin), ajatuksia, niin niitä saa laittaa kommenttilootaan.) :)

Mitään valtavan isoa muutosta en ruokinnassa tehnyt, lihaa Rellis on saanut saman verran kuin Tobikin, 125g päivässä. (Mocca saa lihaa 250g/pvä) Siinä missä Tobi on syönyt lammasta ja lihaistarasvaa, Rellis on popsinut hevosta, poroa ja nautaa. Nappulana, josta siis koostuu meillä puolet ruokinnasta, on Brit Caren senior. Tämä oli kaikille sopiva kompromissi ratkaisu, sillä Mocan mahalle nuo BC:n nappulat on sopineet parhaiten ja tämä oli kanattomista (kun Relliksen maha taas ei siedä kanaa/kalkkunaa) kevyin. Nappula määrä Relliksellä on ollut melko minimissä,kun taas Tobi syö nappulaa hieman yläkanttiin. Tobin paino tuntuu asettuneen nyt tuohon vajaaseen 11 kiloon. Marraskuun alussa painoa oli 11,5kg, nyt 200g enemmän. 

Painonpudotuksen kohdalla puhutaan aina liikunnasta. Kun otin huomioon arjen tuomat rajoitukset, totesin, etten oikeastaan arkisin ennätä lenkkeilemään enempää, kuin tällä hetkellä lenkkeillään. Tämä tarkoittaa 45min+1-1,5h ja siihen pissatukset päälle, mutta niitähän ei lenkkeilyksi lasketa. Lenkillä kyllä mennään hyvällä sykkeellä (ainakin omistajan osalta).  ;) Hyödynnän myös lähiympäristön hyviä mäkien kiipeily mahdollisuuksia. 

Mocan kuulumisiakin voisin tietysti kirjoitella. Mocca on ollut hoitolareissun (ja uuden vuoden reissun) jälkeen hieman normaalia vaisumpi. En tiedä, vaikuttaako ikäkin jo palautumiseen. Mocanhan voi jo pikku hiljaa laskea senoriksi, tänä vuonna tulee 7v täyteen. Ja kyllähän Mocca on varsinkin viimeisen vuoden aikana hieman ukkoutunut. Kuonosta löytyy harmaata karvaa, ja kun kyläpaikassa oli mahdollista nukkua takan edessä, Mocca itsensä siihen parkkeerasi. Kuitenkin irti juostessa vauhtia, tiukkoja kurveja ja ääntäkin löytyy. Keppiäkin Mocca jaksaa noutaa ja kannella. Ei meillä siis aivan heti olla vanhuksiksi rupeamassa. 

Tällä viikolla olen keskittynyt ulkoilemaan koirien kanssa paljon. Me asutaan siis Ylämyllyllä ja kuluneen syksyn ja "talven" aikana on koluttu tuota Kaprakan Kinttupolku reitistöä ahkerasti. Suosittelen muuten kaikkia tutustumaan tuohon reitistöön ja sen ympäristöön. Reitit ovat todella hyväkulkuisia, niillä on mukavasti korkeusvaihteluita ja maisemissakaan ei ole valittamista. Reitit on myös merkitty hyvin, joten niitä on helppoa ja turvallista lähteä kulkemaan, vaikka alue ei muuten olisikaan tuttua. Olen suorastaan yllättynyt siitä, miten vähän tuolla porukkaa liikkuu, vaikka täällä on käsittääkseni melko paljon koiria. Toisaalta metsääkin löytyy tietysti monesta suunnasta, niin ei tarvitse samassa pusikossa kaikkien pyöriä. Mutta joka tapauksessa, suosittelen lämpimästi, ovat kyllä ihan autolla tulemisen arvoisia. Ohessa otetut kuvat räpsin tänään, kun retkeiltiin Sompalammen ympäristössä.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti