torstai 14. marraskuuta 2013

Muuttoa ja muuta mutinaa

Onpas vierähtänyt tovi ja toinenkin edellisestä tekstistä. Tähän väliin on mahtunut muuttoa ja vino pino erinäisiä tietotekniikka ongelmia ensin koneen ja sitten netin kanssa. Mutta remmissä olen jälleen kaikkine koirineni.

Olin jo pidemmän aikaa haaveillut muutosta pois kerrostalosta ja kaupunkilähiöstä. Sydän veti metsään ja maisemaan, jossa pääsee ihailemaan syystaivasta ja tähtiä. Lopulta sopiva koti löytyikin kohtuullisen matkan päästä työpaikasta. Koirien kanssa muuttaminen on oma operaationsa. Uusi koti, uudet äänet ja hajut pistivät ainakin miun laumalta hetkeksi pasmat sekaisin. Nyt elämä on kuitenkin on asettunut uomiinsa ja päivittäinen metsässä seikkailu on selvästi koirienkin mieleen.

Estrella on aiheuttanut taasen päänvaivaa. Aikaisemmin ennemmin hoikka koira on muutamassa kuukaudessa lihonut useamman kilon vaikka ruokinnassa ei ole muutoksia tapahtunut ja liikuntakin lisääntynyt. Syytä on selvitetty lääkärissä mutta verikokeista ei kummempaa löytynyt. Seuraavana ois vuorossa sokeritaudin mahdollisuuden testaaminen ihan kotitestillä. Testiliuskat on jo hankittuna ja viikonloppuna ois tarkoitus yrittää testausta.  Ruokamäärääkin piti uudistaa, vaikka annos ei oo ollu iso aiemminkaan. Nyt tässä seurailen, alkaako muutosta näkyä.

Tobin tulon jälkeen olen päässyt paremmin selville Relliksen luonteesta. Nyt, kun meillä leikitään ja painitaan päivittäin, on Rellikseltä jäänyt turha höyryäminen pois. Jäljelle on kuitenkin jäänyt "piippaaminen". En oikein tiedä, on kyse stressistä, hermorakenteesta vaiko kenties kivusta. Eläinlääkärin kanssa tästäkin puhuttiin ja ainakaan pintapuolisesti tutkimalla ei koirasta vikaa löytynyt. Stressiin on hankala keksiä syytä. Meidän elämä menee melko tarkkojen rutiinien mukaan. Lepoa ja aktiviteetejä mahtuu jokaiseen päivään. Otin kokeiluun Zylkene nimisen valmisteen, joka on tarkoitettu stressaavilla koirille. Kahden viikon käytön jälkeen ei Relliksessä näy eroa.

Me mennään ruokinnassa edelleen 50:50 mallilla, joka tuntuu sopivan koko laumalle loistavasti. Sattunnaisetkin ripulit on taakse jäännyttä elämää ja karvat kiiltää. Tobi on saanut mukavasti massaa ja kesän rapiat 7kg on muuttunut 10,5 kiloon ja korkeuttakin on tullut hieman lisää.

Mocca on oma ihana itsensä. BOT verkkoloimi on edelleen päivittäisessä käytössä. Lonkkakivuista ei ole näkynyt merkkiäkään. Ennemmin tuo tuntuu nuortuvan kuin vanhentuvan. Päivittäinen metsässä möyriminen on vaikuttanut ehkäpä eniten Moccaan. Mitä suurempia puunrankoja ja oksankarahkoja vaan mukana raahattavaksi löytyy, niin sitä parempi.

Loppuun vielä muutama kuva viime kuukausilta:

Hymypoika Tobi

Tylsä leffa

Sivistynyt koira, Tobilla on kesken Vanki nimeltä Papillon.

Metsuri-Mocca

Rellis Poks Ry:n viehejuoksukisoissa Liperissä. Kuva: Niina Bamberg



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti